Nainen, joka inspiroi matkaani

Tänään haluan esitellä erityisen ihmisen – tätini Vuin. Hän on nainen, joka sytytti rakkauteni kirjontaan ja inspiroi minua edelleen joka päivä.

Tätini on aina ollut mestari käsityössään. Hän aloitti ompelijana, luoden kauniita vaatteita tarkasti ja huolellisesti, mutta se mikä todella teki hänestä ainutlaatuisen oli hänen kirjontataitonsa. Hän omisti koko elämänsä tämän taidon hiomiseen ja laittoi sydämensä jokaiseen kankaanpistoonsa. Vielä nyt eläkkeellä ollessaan hän kirjoo – ei siksi, että hänen täytyisi, vaan siksi, että se on hänen intohimonsa. Se on osa häntä.

Lapsena ihailin aina hänen töitään. Koska asuimme eri puolilla maata, näin häntä vain kesälomilla, mutta nuo tapaamiset jättivät minuun syvän vaikutuksen. Oli lumoavaa katsella, kuinka hänen kätensä liikkuivat taitavasti, muuttaen langan taiteeksi. Noina hetkinä minuun juurtui rakkaus kirjontaan, vaikken sitä silloin vielä ymmärtänytkään.

Kun perustin Serihan, hän oli ensimmäinen, joka kannusti minua. Ja iästään huolimatta hän tarjoutui auttamaan käsityöläisenä. Hänen tahtinsa on ehkä hidastunut, mutta hänen taitonsa ja omistautumisensa ovat ennallaan. Kauniiden kirjontatöiden lisäksi hän jakaa minulle myös perinteitä, tekniikoita ja arvoja, jotka tekevät tästä taiteesta ainutlaatuisen.

Seriha on olemassa, koska hän välitti minulle intohimon, jota en lapsena vielä ymmärtänyt. Jokainen tekemämme kappale kantaa mukanaan tätä perintöä – tarinaa taiteesta, perheestä ja rakkaudesta, jotka on kudottu jokaiseen kankaanpistoon.